keskiviikko 19. elokuuta 2015

R.I.P Breci

10.7.2015 koitti meidän perheessä surun päivä. Jouduimme sanomaan viimeisen kerran hyvästit meidän rakkaalle pienelle Brecille.

Breci halvaantui neljännen kerran. Tällä viimeisellä kerralla syväkiputuntokin oli hävinnyt. Kun Breci halvaantui kolmannen kerran, oltiin pahan paikan edessä kun ei tiedetty mitä tehdä. Haluttiin kuitenkin vielä kokeilla lepohoitoa sekä akupunktioo ja laserhoitoa. Olihan se todella rankkaa, sillä koiran toipuminen niin kesti kauemmin kuin silloin kun oli tehty leikkaus. Kuitenkin alle 2viikossa Breci alkoi jo kävelemään. Nyt neljännellä kertaa, olisimme taas olleet valmiita tekemään mitä tahansa mutta enää oikeastaan ei ollut mitään tehtävissä.

Tämä ei vaan ollut Brecin paikka. Ikävä on kova, ja jokainen joka rakkaan perheenjäsenen on menettänyt, sen ymmärtää. Breci ei ollut meille vain koira, Breci oli meille yhtä tärkeä kuin lapsemme ja nyt perheestä puuttuu palanen. Ihana ilopilleri, joka selviytyi leikkauksista ja hoidoista hienosti. Breci oli niin täynnä elämän intoa, että tekee todella pahaa ajatella että Breciä ei enää ole.

Ikävä iskee pahiten juuri silloin kun ollaan perheenä lähdössä jonnekin. Itse ajattelen vielä että kuinka kivaa kun koiratkin pääsevät mukaan. Sitten tajuaakin että Breci ei olekaan enää kokemassa näitä hetkiä kanssamme.

Onneksi meillä on vielä Milo. Jos ei olisi koiraa jota rapsuttaa ja käyttää lenkillä, ahdistus olisi luultavasti pahempi. Ajan kanssa ikävä helpottaa, mutta asiaa on vaikea käsittää, kun toinen oli vasta täyttänyt 4 vuotta toukokuussa. Breci sai onneksi kokea kaikenlaisia retkiä ja hetkiä kanssamme <3 Me teimme kaikkemme jotta Breci olisi saanut olla ja elää kanssamme, aina se vain ei riitä.

Lepää rauhassa rakas. Jonain päivänä vielä toivottavasti tavataan <3




7 kommenttia:

  1. Voi miten ikävä uutinen. Lämmin osanotto <3

    VastaaPoista
  2. Oli pakko tulla vielä tännekin kommentoimaan. Osanotot suureen suruunne <3 Elämä on epäreilua! En keksi oikein sanottavaa, sillä tiedän, etteivät sanat auta teitä nyt mitenkään. Paljon paljon halauksia, koko teidän poppoolle! <3

    "Kun kaipaus ja ikävä
    polttaa niin, että satuttaa,
    kuuntele silloin sydäntäsi,
    joka kertoo sinulle,
    että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan,
    ja nyt muistot ovat kauneinta
    mitä sinulla on. "

    VastaaPoista
  3. Voi kuinka ikävää, että Breci jouduttiin lopettamaan. Tilanne nyt tuntuu siltä, että mitään muuta mahdollisuutta ei todellakaan ollut. No, sehän ei tietysti poista ikävää. Kestää ihan älyttömän kauan ennen kuin jaksaa ajatella sitä koiraa, niin että vain ne kivat muistot täyttävät mielen, eikä se härkyttävä suru siitä koiran pois menosta.

    VastaaPoista
  4. Kiitos osanotoista. <3

    Tosiaan vielä on todella raskasta ajatella Breciä. Ja tuntuu että asiaa ei vieläkään tahdo aivot käsittää. Ehkä saattaa olla jopa parempi niin sillä sitä saattaisi luhistua täysin. Pitää kuitenkin kyetä hoitamaan lapsi ja Milo tässä samassa..

    VastaaPoista
  5. Voi ei! Pitkästä aikaa kävin lukemassa mäykkyblogeja ja kävin myös Ollin (Olli oman elämäsä sankari) blogia katsomassa, vaikka Ollin kuolemasta onkin jo yli vuosi. Ja sitten tulin teidän blogiin... Osanottomme! Välillä tuntuu aivan kamalalta ajatella, että joskus on Iineksenkin aika lähteä. Ja Iines ja Brecihän olivat syntyneet aivan samoihin aikoihin, toukokuussa 2011. ;( Voimia teille!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna.

      Joo, kyllä se tosiaan ahdistavaa on ajatella että näistä ihanuuksista aika jättää.. Miks koirien elämän pitää olla niin lyhyt? Noh, tässä meidän tapauksessa oli superlyhyt :( Mutta onneks Breci sai silti lyhyestä ajasta huolimatta touhuta meidän kanssa kaikenlaista. Oli se vaan niin ihana ilopilleri, aina pilke silmäkulmassa <3<3

      Poista